Loma alkaa

Lomani alkoi tänään. Viikonloppuna tein mökkireissun ystäväni mökille. Yövyimme ystäväni perhe ja minä ja tyttäreni samassa mökissä. En saanut nukuttua siellä juuri ollenkaan. Olin jo aiemmin sanonut ystävälleni, että en aio olla mökillä enempää kuin viikonlopun jos en pysty siellä nukkumaan. Kaksi valvottua yötä saisi siis minun kohdallani riittää, koska tiedän, että sydämeni vihaa eniten valvomista ja haluaisin olla sille mahdollisimman armollinen. Ystäväni olisi halunnut, että olemme siellä kolme yötä. Minä siis ilmoitin hänelle kahden yön jälkeen, että me lähdemme tänään kotiin koska en ollut nukkunut. Hän siis oli valvottanut kaikkia, kun oli itse halunnut valvoa. Oli sunnuntaina itsekin tosi väsynyt, mutta ei silti meinannut ymmärtää lähtö päätöstäni. Vaikka olin tämän etukäteen hänelle sanonut, juurikin siksi koska tiesin, ettei hän välitä saako muut nukuttua, kun hän katsoo samassa huoneessa telkkaria äänet päällä ja käy jääkaapilla ja hyppii petini yli ja juoksee ulkona tupakalla. Ketään aikuinen siis ei nuku jos hänkään ei nuku. Minä siis halusin kotiin nukkumaan. Ilmoitin sen hänelle ja sanoin että olin kertonut hänelle jo aiemmin, että lähden jos en saa nukkua. Ei sitä vaan jaksa sellaista rytmiä, että herää kuudelta ja menee nukkumaan yhden kahden aikaan. Hän myös tietää sydämestäni, mutta alkoi kovasti vähättelemään asiaa. Joka loukkasi minua. Itse hän valittaa pienistäkin asioista ja minulle oma terveys vain on tärkeänpää, kuin hänen tv:n katselu ja muut yölliset tekemiset. Me siis lähdimme ja hän meni nukkumaan. Heitimme hänen sukulaiset kotiin ja lopulta pääsimme itsekin kotiin. Toivottavasti hän ymmärtäisi tämän jälkeen ajatella myös muitakin kuin vain itseään.

 Joksus täytyy minunkin vain toimia itsekkäästi, eikä vain ikuisesti myötäillä ja myötäillä. Sitä olen tehnyt jo tarpeeksi elämäni aikana. Kiltti ihminen tulee aina poljetuksi. Olenkin yrittänyt alkaa enemmän pitää puoliani ja sanomaan mielipiteeni, vaikka ne olisivat eriäviä kuin toisten. Liian usein harmittaa kun jää poljetuksi toisten jalkoihin. Rohkeutta ja tervettä itsekkyyttä ja luottamusta omaan itseensä tarvitsisin rutkasti lisää. Pienin askelin tässäkin pitää edetä. Viimeksi, kun olin vakavassa parisuhteessa. Minut poljettiin totaallisesti jalkoihin. Monesti tuntui, etten olisi saanut edes töissä käydä, kun jo epältiin, että pelehdin jonkun toisen miehen kanssa. Se oli todella raskasta aikaa elämässäni. Silloin lihoinkin valtavasti. En välittänyt ulkonäöstäni pätkääkään. Olin vain kotona. Ei haluttanut lähteä mihinkään, kun siitä sai aina ihan hirveästi huutia. Aluksi kyllä menin enemmän, mutta lopulta annoin periksi. Tuntui, kuin olisin ollut vankina omassa kodissa. Lopulta karkasin. Monta kuukautta harkitsin sitä ensin ja sitten kun hyvä hetki tuli, lähdin. Pakkasin kaiken tarpeellisen ja häippäsin. Sen jälkee olenkin saanut rakentaa itseäni henkisesti uudestaan. Vieläkin se nakertaa sisälläni. Kai se ottaa aikaa, että pitkästä suhteesta pääsee kunnolla yli. Rakkautta ei kuitenkaan puuttunut. Toisen kunnioitus kylläkin. 

Lisäravinteita

Olen mennyt ostamaan laihdutuksen tueksi nämä kuvassa olevat lisäravinteet. Saas nähdä onko niistä mihinkään. Tuota buusteria otin heti eilen yhden pillerin. Onneksi en ottanut enempää, vaikka vuorokaudessa suosittelevat jopa kuutta pilleriä. Tuntui että päässä surisi ja huimasi ja huohotutti. Ei ollut hyvä olo. Minulla kun on vielä sydämellä tapana muistutella ylimääräisillä lyönneillä niin ei ollut kivaa. Parasta varmasti antaa kropan totutella pikku hiljaa, eikä kerralla rykäsytä maksimi annosta. Sydän teki muutamia ylimääräisiä lyöntejä eilen, mutta onneksi vain muutamia. Tänään en huomannut mitään, kun otin yhden pillerin ja otinpa jopa toisenkin hetki sitten. Kahdella ajattelin mennä muutaman päivän ja lisätä annosta vähitellen. Ilmoittelen sitten miten kävi! Nyt tuntuu, että tuo kaksi oli ehkä liikaa... Olisi pitänyt malttaa taas.

Juhannuksen jälkeen

Bataatti, porkkana, sipuli, valkosipuli, lanttu ja possu yhdeskoos, mussunmussun




Juhannuksena ( täytyy nyt myöntää ) tuli syötyä hyvin ja epäsäännöllisesti ja myös juotua hyvin ja säännöllisesti. Painoa onnistuin nostamaan lähes 70kg asti yhtenä viikonloppuna! Paino oli siis isompi, kuin tämän blogin aloituspaino. Vähän siitä meni mieli maahan ja ajatus ettei tästä taida tulla yhtään mitään. Kaikki minkä olin saavuttanut heitin hukkaan YHDEN viikonlopun aikana. Nestettä se tietysti kaikki vasta on, mutta ottaa se silti päähän. Sain kuitenkin revittyä itseni kuntosalille ja huomasin, ettei hiki alkanut juosta ollenkaan. Ilmeisesti olin niin tukossa, ettei tullut edes hiki. Nyt pidän huolen, että juon ainakin sen 2 litraa päivässä. Eihän tästä tule muuten yhtään mitään jos elimistö noin jumahtaa. 

Tänään tein pataa ( josta kyllä tuli lähes keittoa ) ruoaksi ja siihen pastaa lisukkeeksi. Helppo ruoka, mutta kauan saa kypsentää. Mitä kauemmin jaksaa odottaa niin sen parempaa tulee. Oli kyllä hyvää, vaikka näin itse sanonkin ;) Meikäläinen kun ei mikään mestari kokki ole.. Mutta kerrakos sitä onnistuukin jossain! Nyt ei tarvinnut edes salaattia väsätä, kun oli niin paljon juureksia. Suosittelen! Sinne kyllä meni nyt grillipiffit, jotka olin ajatellu grillata.. Uhraus oli suuri.

Karitsat

Pakko laittaa vielä kuva näistä söpöläisistä. Nämä olivat syntyneet muutamaa päivää aiemmin. Kovasti olivat pikkuisia ja täriseviä vielä... Äkkiä kyllä vahvistuvatkin. Siellä ne on äidin helmoissa :D

Päiväretki

Oltiin ystävän ja lasten kanssa päiväretkellä. Käytiin Riihipuodissa ja lammastilalla. Oikein mukava retki olikin ja kaikilla hyvä mieli. Ruokailemassa käytiin Riihipuodin lähellä olevassa lounaspaikassa. Hyvää oli, mutta tuli syötyä aivan liikaa. Kauhea ähky tuli. Miten sitä onkin sellainen, että kun maksaa jossain ravintolassa ruuastaan sen tietyn hinnan niin yrittää kaikin keinoin syödä lautasen tyhjäksi. Vähän niin kuin " rahalle vastinetta " ajatuksella. " Kun kerran on maksettu niin syödään nyt sitten koko rahan edestä. " Ja sitten on ihan ähkynä ja pitäisi yrittää jatkaa päivää normaalisti, vaikka mieli tekisi mennä levyksi ensimmäiseen paikkaan jossa se on mahdollista. Tuohon asiaan jos muutosta haluan, niin minulla on vielä kova työ edessä pääni kanssa. Vaikka tiedostin siellä jo lautasen eteen saatuani, että nyt on liian iso annos. " Nyt et kyllä vedä napaas tota kaikkea " Ja mitä minä silti tein? Hyvä etten nuollut sitä lautasta! :/

Laivalla

Eilen tulin sitten sieltä risteilyltä. Laiva oli Viking Linen Crace joka oli todella hieno laiva. Ainakin on nyt menty tälle vuosi tuhannelle noiden risteilyalusten suhteen. Olen käynyt siellä nyt kahteen kertaan ja uuden viehätys oli tällä kertaa poissa. Olihan se vieläkin hieno, mutta en katsellut sitä juurikaan samalla tavalla, kuin viimeksi. Ruokailut oli todella haastavia. Ei tullut syötyä kovinkaan hyvin. Eilenkin söin vain kolme ateriaa, ja muutama lonkerokin tuli otettua. Aamupalalla otin lohileivän jossa oli vihanneksia ja kananmunaa. Kun olin sitä haukannut ihmettelin, mikä siellä maistuu niin oudolta joka ei sovi kuvaan. Muutaman kerran maistoin vielä uudestaan ja aloin tutkia leipää lähemmin. Sieltähän löytyi kauhean paksu kerron smetanaa! Sitä sitten kaavin pois oikein urakalla. Lautasen reunalle tulikin iso kasa sitä valkoista mönjää. Miksi sitä pitää laittaa leipään noin hirveästi? Eihän se enää edes maistu hyvälle, kun sitä on yhtä paljon kuin muita täytteitä yhteensä. Nykyään muutenkin ihmiset haluaisivat syödä terveellisemmin, mutta ainakin laivalla se tehdään ihan mahdottomaksi. Iltapalalla otin juustovoileivän ja siinä oli todella runsaalla kädellä laitettu voita ja neljä paksua viipaletta juustoa. Mikä järki siinäkin taas oli?? Minä ja tyttäreni otettiin juustot pois, paitsi yksi siivu sai jäädä. Lounaalla söin perunamuusia, turskaa ja paistettuja kasviksia. Kasvikset tietysti kierivät öljyssä. Huoh... Olisi pitänyt ottaa omat eväät...

 Ennen laivalle lähtöä lauantaina oli ystävälläni muutto talkoot ja sen jälkeen grillijuhlat. Sielläkin otin muutaman lonkeron. Kääk! Meikäläinen joi sitten kolmena peräkkäisenä päivänä. En sentään kännejä vetänyt mutta kuitenkin. Ei hyvä! Onneksi grillin antimet olivat minun mielestäni ihan perus kotiruokaa ja sellaista mitä sallin itselleni. Nähtävästi sallin mitä vaan, mutta sallin paremmilla mielin ;)

 Punnituksen tein ennen laivalle lähtöä jo sunnuntaina. Tulos oli 67.6kg, johon olin ihan tyytyväinen. Vyötäröltäkin olin taas sentin pienempi, kuin myös tisseistä. Että kai sitä jotain oli tapahtunut ihan hyväänkin suuntaan. Ensi viikon punnitus ei varmasti tuota paljoa mielihyvää, kun on ollut tuo laivamatka ja sitten ensi viikonloppuna tulee juhannus.  Saas nähdä miten sekin menee... Vähän jo pelottaa etukäteen.

Grilliruokaa :D Naminami!

Jatkuu vielä...

Ja tässä vielä lähtötilanne kuva edestä. Viimein keksin miten saan kuvia lisättyä ;)


Eilen herkuttelin taas hiukan. Söin iiison palan pannukakkua mansikkahillon kera ja join yhden tölkin lonkeroa. En siis pystynytkään pitämään itseäni kurissa sinne sunnuntain laivamatkalle asti. Eilisen päivän kalorit sitten popsahtivatkin taas kattoon. Ruokapäiväkirjan saldo oli noin 2300 kaloria eilisen päivän osalta. Omg!!! Eikö ne jotkut suosittele yhtä tai kahta herkkupäivää viikkoon, että elimistö uskaltaa kuluttaa ja irtautua rasvasta paremmin? Toivottavasti ovat oikeassa... Tuohon teoriaan ainakin minä haluan kovasti uskoa ;) Itsensä pettämistä(kö)? No, tällaista tämä elämä vain on. Ei sitä ihan kaikkea herkkua voi vaan välttää. Joskus pitää nautiskella. Kerran viikossa voisin sallia itselleni jotain herkkuja. Viimeksi en sallinut itselleni herkkuja juuri ollenkaan ja lopulta söinkin niitä yhtäkkiä päivittäin lähes puolivuotta. Kun aloitin en saanutkaan sitä enää pysäytettyä. Ei pitäisi mennä ikinä ääripäihin vaan yrittää pysyä kultaisella keskitiellä. Olen huomannut, että kun en herkuttele niin painoni tippuu. Eli muuten syömiseni ovat aika kunnossa. Viimeksi kun lauhdutin sen 10kg puolessa toista vuodessa niin opin syömään oikein. Nyt sitä on ollut helppo jatkaa, eikä se ole mäissäilykauden aikanakaan hirveästi muuttunut. Ennen söin miten sattuu ja vain pari kertaa päivässä. Nyt pyrin syömään vähintään joka kolmas tunti. Aterioilla aina pitää olla puolet lautasesta salaattia ja välipaloilla ei saisi tulla energiaa kuin n. 200-300 kaloria. Aiemmin en pitänyt ruokapäiväkirjaa enkä lisännyt liikuntaa. Nyt teen niitä molempia ja toivon kovasti, että niistä on minulle apua. Aineenvaihduntani on ihan hirvittävän hidas. Raejuustoa tai mitään muutakaan juustoa en voi syödä juurikaan, koska muuten vatsani ei toimi moneen päivään ja olo on aikas tukala. Liikunta ja veden juonti on selvästi auttanut tähän ongelmaan, mutta silti saattaa mennä päiviä vessa kertojen välillä. Varsinkin tuon raejuuston takia. Ei siis auta muu kuin vähentää sen käyttöä tai lopettaa kokonaan. Hirveän hyvä tuote olisi muuten, mutta minkäs teet.

Lähtötilanne kuvia

Tässä siis minä tällähetkellä. Kymmenen kiloa tarttis vielä lähteä.


Nyt päätin, että alan laittamaan myös kuviani tänne. Kerran tuossa näkyy tuo Google tilinikin, niin mitä minä itseäni piilottelen? Tästä tulee nyt paljon henkilökohtaisempi ja tietysti laitan itseni enemmän alttiiksi kaikelle negatiiviselle ja minua loukkaaville kommenteille. No, katsotaan mitä tämä tuo tullessaan...? Ihminen kun vain monesti on sellainen, että 99 positiivisen kommentin seasta löytää vain sen yhden negatiivisen asian ja kaikki positiivinen menettää merkityksensä. Sitä ei enää näe muuta, kuin sen yhden negatiivisen asian. Eikä pysty iloitsemaan siitä kaikesta positiivisuudesta. Miten sitä onkin niin kriittinen? Kun ei tässä kukaan kuitenkaan täydellinen ole. Vaikka sitä kuinka haluaisi uskoa, että on.

Tässä kuvassa näyttää ihan siltä kuin odottaisin vauvaa. Ja minun vauvahan on jo 10-vuotias, eikä hän ole tulossa isosiskoksi. Kun sinkkuna tässä muutenkin olen. Ilman miestä se on muutenkin aika haastavaa ;) Joten olisi todella ihanaa saada tuota vatsan seutua pienemmäksi. Inhoan vastata ihmisille, että en ole raskaana. Tietysti se siltä näyttää, mutta voisivat silti olla kyselemättä. Ei se kovin mukavalta tunnu... No, ehkä ne kyselyt lakkaa ( tai ainakin vähenee), kun saan painoa vähän pois ja napaa lähemmäs selkärankaa. Ja niin kuin kuvasta näkyy ole vartalonmuodoltani ns. Omenavartalon omaava ihminen. Eli suurinosa läskistä kertyy vatsaan ja lähtee myös viimeisenä vatsasta. Se on myös epäterveellisin vartalo vaihtoehto terveydellisesti katsottuna. Kakkostyypin diabeetes siis kolkuttelee jo ovella. Ja asettuu kyllä taloksi jos vain saa mahdollisuuden.
Aargh! Toi maha on kyllä kauhee!

Maitorahkan monet muodot

Tässä ihmettelin miten tän tietokoneen tekstin saikaan isommaksi, kun jostain syystä teksti oli muuttunut niin hirmu pieneksi... Lopulta onnistuin, kun tarpeeksi monta kokeilua tein. Löysin jopa sellaisen suurennuslasi ohjelman! Kaikkea sitä voi oppia, kun summissa vaan kokeilee ;) Ei ehkä kaikkein paras vaihtoehto, jos haluaa koneen pysyvän entisellään.
 
 Tänään pitäisi mennä salille taas tekemään tämän viikon toinen ohjelma. Mulla on siis kolmijakoinen ohjelma ja kolmena kertana viikossa yritän vähintään käydä salilla. Niin, että suorittaisin koko ohjelman viikon aikana. Vielä olen siihen pystynytkin. Ja saanut patistettua itseni sinne lähtemään. Eilen minun piti jo sinne mennä, mutta väsymys vain löi kovin päälle, enkä sitten saanut itseäni niskasta kiinni ja mentyä sinne salille. Tänään on siis ihan pakko mennä. Muuten tulee rankka loppu viikko, kun tulee monta salipäivää peräkkäin. Ei, kyllä mä tänään sinne aion mennä! Töiden jälkeen ei vain saisi kovin kauaa olla paikoillaan, kun muuten ei pääse enää liikkeelle. Väsymys iskee niin kovaa, että sitä ei vain jaksa puristaa itsestään enää mitään, möllöttää vaan paikoillaan. Tänään pääsin ajoissa töistä, ja ajattelin lähteä saman tien salille, mutta nyt on jo pari tuntia kulunut ja täällä minä vieläkin vain olen.... Aina ei ihan ajatus ja teot kohtaa...

 Luulin eilen löytäneeni aivan ihanan makuisen maitorahkan. Otin jääkaapista maitorahkaa ja pilkoin sinne muutaman mansikan ja päälle hiukan juoksevaa hunajaa makeudeksi ja AVOT! Ai että oli hyvää. Se rahkakin oli niin pehmeää ja suussa sulavaa. Ajattelin, että ihan saman makuista, kuin oma tekemäni rahka, johon olen laittanut maitorahkaa ja kuohukermaa vatkattuna. Niin kermaisen makuista oli. Kun olin hakemassa toista satsia vähän myöhemmin luin vähän tarkemmin mitä rahkaa se oikein on, että osaisin ostaa sitä samaa myös jatkossakin. Silloin huomasin, että sehän oli KERMARAHKAA! Enhän minä tiennyt, että sellaista oli edes olemassa. No, eipä ollut ihme, että oli niin hirmu hyvää ;) mmmm... Se kyllä hakkaa maitorahkan maussa mennen tullen. Rasvapitoisuus ja terveellisyys taitaakin vain olla vähän eri luokkaa. Pitääpä verrata tuoteselostuksia onko niissä miten paljon eroja. Rasva ainakin on tyydyttynyttä rasvaa, kun on eläinperäistä, joten sitä ei ehkä olisi niin hyvä kovin paljoa syödä. Tietysti silloin tällöin herkkuna varmasti ihan ok. Nytpähän tiedän, että ei tarvitse itse alkaa kermaa vatkaamaan rahkan joukkoon, kun ihan hyvän makuista saa valmiinakin ostaa ;)

Toisen viikon tulos

Eilen intoilin jo siitä miten hyvin olin pystynyt olemaan koko viikon syömättä pahemmin mitään herkkuja. Joten joinpa sitten yhden lonkeron!!!??? Olipas fiksu veto. Olihan siellä jo se aiempi karkkien napostelukin ja mehujää ja nyt tuo lonkero. Onneksi yhdessä nyt ei NIIN paljon kaloreita ole. Oliko 100ml joku 65 kcal... ja se kertaa kolme pilkku kolme...
 
 No, eilisestä huolimatta, kun tänään heräsin kävin wc:ssä tyhjentämässä itseni ja heti sen jälkeen vaa´alle ( tietenkin ennen aamupalaa ). Painoa oli 67.0kg! Jee!!! Kilo ja risat oli siis lähtenyt. Tästä sitten intoillen kävin tyhmänä puntarilla vielä toisenkin kerran aamupalan jälkeen, jolloin tulokseksi tuli 68.3 kg. Miten tyhmä ihminen voi olla??? Enkö sitten voinut vain nauttia ensimmäisetä tuloksestani? Ei, vaan oli pakko käydä vetäisemästä matto jalkojen alta?

 Senttejä mittaillessani vyötäröltä ja takapuolen kohdalta totesin, ettei mitään ollut tapahtunut. Samat mitat olivat, kuin viime viikollakin.

 Eli mitä tämä kaikki kertoo? Ruokavalion kanssa ei saisi repsahdella. Nyt jätän kyllä kaikki herkut ja karkit syömättä. Ja juomat juomatta. Juon vasta seuraavaksi, kun menen 15.6. laivalle. Hmm. Eli viikon päästä ;) Mutta silloin ei riitäkään vain yksi lonkero... Siksi pitääkin olla kovin tiukka koko viikko ennen sitä reissua. Piti kyllä olla koko nämä kaksi viikkoa, mutta minkäs teet. Söin muuten pitsaakin viime viikolla yhden palan. Kalorilaskurin rasvaprosentit lähtivät sen päivän osalta huimaan nousuun. Ihmettelin vain itsekseni, että miten paljon rasvaa pitsassa voikaan olla? Ei ole ihan laihduttajan ruokaa. Vaikkakin kyllä minä sen jo tiesin. Kalorilaskurin päiväkohtaiset kalorit ovat keskiarvolta jääneet tavoitteeni alapuolelle. Jospa sitä läskiä olisi kuitenkin lähtenyt edes hitusen? 

Tänään oli taas sali treeni. Nyt on tulokset lähteneet jo pieneen nousuun, joka on kyllä tooosi tervetullutta. Huomasin jo viime viikolla miten crostrainerilla ei ollut niin rakasta polkea ja hytkyä, kuin aiemmin. Olen pyrkinyt laittamaan kahden sali treenin alkuun ja loppuun airopista liikuntaa ( eli crostraineria ), jotta rasva palaisi hyvin. Kolmannen treenin jälkeen en enää jaksa, kun se on pidempi. Ainakin kun olen lueskellut rasvan polttamisesta ja laihduttamisesta niin tuota pitkäjänteistä liikuntaa ja kovaa sykettä mainostetaan hyvinä kalorien polttajina.  Syke mahdollisimman pitkään korkea niin rasvan palaminen jatkuu vielä treenien jälkeenkin. Se minua vain ihmetyttää, että missä se liikunnan jälkeinen euforinen olo on? Tänäänkin olin ihan poikki ja menin päikkäreille treenien jälkeen. Ja energiaa kuulemma vain ihan pursuaa? Monesti treeni päivänä olen ihan poikki. Eipä ole energiaa juuri nimeksikään. Muutaman kerran alussa minulla oli tosi hyvä fiilis treenien jälkeen ja enrgiaa, mutta nyt se on kyllä pahasti kateissa. Missä se on?? Minua on petetty! Mutta jatkan silti etsimistä.... ;)

Retkahdus

 Eilen söin töistä kotiin tullessa hyvän ja terveellisen päivällisen. Muistan kun oikein ajattelin, että nyt syön ettei sitten ala tekemään mitään herkkuja mieli. Syömisen jälkeen menin koneelle ja katselin sieltä ohjelmaa. Ja kovasti alkoikin tehdä mieli jotain hyvää, vaikka juuri olin syönyt! Kaivoin sitten tyttäreni irtokarkkipussin hyllyn päältä ja napostelin niitä. HYI MINUA!! Illalla kirjasin karkkeja kalorilaskuriin ja tulokseksi tuli lähes 400 kcal. Eli yksi neljäsosa koko päivän saanti suosituksesta. Eilisen osalta kalorit näyttävätkin ylittävän tavoite määrän. Ei mahda mitään. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin hiukan tavoitteviivan alapuolella ( paino sanalle hiukan ). Siis kun katsoo tilastoa koko viikolta.

 Eilen kävin myös salilla treenaamassa. Oli selän ja jalkojen vuoro. Mukava yllätyskin tuli eteen, kun salille mentäessä oli lappuja vastassa, joissa luki että vettä ei tule ja suihkuun ei pääse. Autossa juuri ajattelin, että saan salilla täytettyä vesipullon. Pullo oli saanut olla autossa muutamia tunteja, jonne aurinko oli porottanut. Ei ehkä ollut parhaimman makuista vettä, mutta eipä ollut muutakaan tarjolla ja kaikki kyllä tuli juotua.

Hyvin olen nyt pystynyt sanomaan EI kaikille herkuille. Töissä eilen toinen asiakas olisi halunnut tarjota Fazer Sinistä ja toinen kahvia ja pullaa. Ja minä kieltäydyin! Varmaan ensimmäistä kertaa ikinä? No, ei nyt  ehkä ihan ensimmäinen..  Kovasti tyrkyttivät ottamaan, mutta olin vahva. Onneksi minulla oli kesätyöläinen mukanani, joten hän sai sitten syödä herkkuja minunkin puolesta. Ymmärsivät jotenkin paremmin minun kieltäytymiseni, kun oli edes joku kenelle tarjota. Ja joku kuka mielellään otti tarjouksen vastaan. 

 Kalorilaskurin mukaan kovin hyvin olen nyt muutamina päivinä pysynyt kohtuuden rajoissa ja jopa alle päivittäisen suostituksen. Ehkä ei kuitenkaan ole jatkuvasti hyvä mennä suositusten alle, ettei elimistö ala säästöliekille ja pidä vaan tuikemmin läskeistä kiinni. Kesätyöntekijän kanssa käytiin eilen jäätelölläkin ( sen muuten unohdin laittaa koko kalorilaskuriin...) joten jotain herkkuakin olen itselleni sallinut. Otin kyllä mehujään, etten sentään kermajäätelöä lähtenyt mässäämään. Herkkua oli tuokin :)

 Lomani alkaa juhannusviikon alussa, ja kestää viikon. Mutta heinäkuun alussa jään neljäksi viikoksi kesälomalle, ja silloin kyllä tulee varmasti syötyä vähän niin ja näin. Jännittää jo nyt mitä se neljä viikkoa saakaan aikaan. Taitavat kaikki tulokset jotka sitä ennen saavutan niin lähteä sen siliän tien. Yritän kyllä tsempata myös silloin lomalla, mutta monesti tämä kesä ja herkut vain ovat kovin vastustamattomia... Nuorempana kesät olivat minulle sellaista aikaa, että olin koko ajan menossa ja monesti paino tippui. Siihen samaan pitäisi pyrkiä nyt takaisin. Siis siihen että paino tippuu. Sellaiset muut juoksut eivät enää niin kiinnosta. Jatkuva kaupungilla notkuminen ja kavereiden kanssa jokirannassa istuskelu. Mitäköhän ihmisetkin oikein ajattelisivat jos kolmekyppinen äiti-ihminen notkuisi teini-ikäisten kanssa kartsalla? No, aikansa kutakin.

Ensimmäisen viikon tulokset

Mittasin juuri itseni ja vertasin tuloksia viikko sitten tekemiini. Kovin isoa muutosta ei ole tiedossa.Voi jopa olla että mittaus virheiden takia olen saanut joitain tuloksia aikaan.

 Kiloja oli viime viikolla 78,3kg ja nyt 78,2kg. Olisin toivonut vähän parempaa tulosta, koska näillä lukemilla olen ollut jo monta viikkoa, mutta minkäs teet. Nyt en enää kyllä sorru herkkuihin yhtään! Vyötärön ympärys oli viime viikolla 88cm ja nyt 87cm. Jee! Tosin tuo sentti voi helposti tulla siitä, että mittaan hiukan eri kohdasta. Mutta minä uskon vakaasti että salitreeni on tuottanut tulosta ;) Rinnan ympärys oli viime viikolla 99cm ja nyt 98cm. Aluksi sain vielä  pienemmän tuloksen joten vaihdoin hiukan mittaus kohtaa ja tuon sain sitten lukemaksi. Muut luvut olivatkin sitten pysyneet samoina. Hauiksen ympärys oli kasvanut 1cm. Epäilen tässäkin mittaus virhettä. Näitä tuloksia nyt olin jo kovasti odottanut. Olisin vain toivonut, että paino olisi lähtenyt paremmin alas päin. No, tiukempi itse kuri tällä viikolla niin eiköhän se sieltä tipu!

Vähän taustaa...

 " Ikuinen laihduttaja" sopii minulle hyvin. Olen lähes aina ollut "vähän pullukka". Jo lapsuudessa muistan miten häpesin vatsamakkaroitani. Minulla oli aina uimapuku, kun muut juoksentelivat bikineissään. Bikineitä en ole ikinä kehdannut käyttää yleisillä paikoilla. Enpä ole sellaisia juuri omistanutkaan. Nuoruudessa sentään olin hoikka. Oli niin paljon muuta tekemistä ettei ehtinyt syödä. Ja opiskellessa ei vain ollut varaa syödä.

 Pari vuotta sitten aloitin ystäväni innoittamana laihduttaa proteiini jauheen ja smootien avulla. Korvasin lähes kaikki ateriat alkuun jommallakummalla. Pikkuhiljaa aloin lisäämään oikeaa ruokaa ja vähentämään rasvaa niissä. Leivän jätin lähes kokonaan, ja vajaa vuoden päästä minulta alkoi tukka lähteä. Lisäsin leivän takaisin ja aloin napsimaan vitamiineja purkista.

 Marraskuussa 2013, kun joulu alkoi tehdä tuloaan ja olin tiputtanut 10kg sallin itseni alkaa syödä herkkuja. Sen piti kestää jouluun asti jolloin taas lopettaisin herkkujen syönnin, mutta siinäpä vierähtikin puoli vuotta. Sain takaisin 2kg ja nyt yrittelen taas uudestaan päästä liikakiloistani eroon. Kymmenisen kiloa pitäisi vielä lähteä niin voisin kutsua itseäni hoikaksi ja normaalipainoiseksi. Voisi ehkä ne bikinitkin pukea päälleen... Siihen on kyllä vielä matkaa.

 Kuukausi sitten lopetin tupakan polton ja aloitin liikkumisen. Ostin jopa sali kortin tuohon parin kilometrin päässä olevalle salille. Eipä ole ainakaan pitkä matka syy siihen ettei jaksaisi lähteä urheilemaan. Netistä tulostin aloittelijalle tehdyn ohjelman, jossa kaikki lihakset käydään viikon aikana läpi kolmena eri päivänä. Lisäksi yritän crostrainerilla tehdä alku-ja loppulämmittelyn, että rasvaa palaisi. Nyt olen kertaalleen tehnyt tämän ohjelman ja se tuntuu oikein hyvältä minulle. Ei liian raskas muttei liian lepsukaan. Mittasin myös vyötäröni, rinnanympäryksen, takapuolen ja hauiksen ympäryksen, ja toivon että saisin niitä mittaustuloksia pienemmäksi. Kyseinen saliohjelma löytyy täältä jossa on myös paljon muutakin laihdutukseen, ravintoon ja urheiluun liittyvää materiaalia. Kiitokset vain kovasti tästä saliohjelmasta! Tuolta printtasin ulos ohjelman ja katsoin kaikki liikkeet video linkkeinä, että osaan edes suurin piirtein niitä oikein tehdä, edes teoriassa. Muutenkin olen nyt lueskellut netistä enemmän salitreeneistä ja laihdutuksesta. Paljon sitä tietoa sieltä löytyykin...

 Aloitin ruokapäiväkirjan tietokone ohjelmalla, joka laskee kalorit puolestani. Sen voi ladata Windows puhelimeen, löytyy appsit kaupasta haulla terveys ja fitness, tietokoneeseen löytyy myös täältä.  Toivottavasti nämä kaikki nyt motivoivat minua pysymään "kaidalla tiellä" ja pitämään herkuttelun kurissa. Eilen meinaan ylioppilasjuhlissa "vähän" lipsahti. Oli kalorit aikas paljon plussan puollella.... Tuo ohjelma on yllättävän monipuolinen. Siinä on valmiina monen ruoan kalorimäärät ja ravintoarvot, ja jollei löydy sopivaa niin oman ruoka-aineenkin voi luoda ja täyttää tarvittavat tiedot ja tallentaa sen. Sitten se seuraavaksi löytyykin, kun sitä tarvitsee. Hyvä sivu josta löytyy hyvin ruoka-aineiden ravintoarvoja ja kalorimääriä on täällä.
 Huomenna onkin sitten ensimmäinen mittauspäivä. Vaikkakin tuskin mitään tramaattista on tapahtunut viikon aikana. En odota minkäänlaisia tuloksia. Kunhan saan laittaa mitat uudestaan paperille. Kyllä sieltä jossain kohtaa varmasti alkaa luvut pienentyä, mutta tuskin nyt vielä kuitenkaan. Huomenna laitan tuloksiani tänne.