Loma alkaa

Lomani alkoi tänään. Viikonloppuna tein mökkireissun ystäväni mökille. Yövyimme ystäväni perhe ja minä ja tyttäreni samassa mökissä. En saanut nukuttua siellä juuri ollenkaan. Olin jo aiemmin sanonut ystävälleni, että en aio olla mökillä enempää kuin viikonlopun jos en pysty siellä nukkumaan. Kaksi valvottua yötä saisi siis minun kohdallani riittää, koska tiedän, että sydämeni vihaa eniten valvomista ja haluaisin olla sille mahdollisimman armollinen. Ystäväni olisi halunnut, että olemme siellä kolme yötä. Minä siis ilmoitin hänelle kahden yön jälkeen, että me lähdemme tänään kotiin koska en ollut nukkunut. Hän siis oli valvottanut kaikkia, kun oli itse halunnut valvoa. Oli sunnuntaina itsekin tosi väsynyt, mutta ei silti meinannut ymmärtää lähtö päätöstäni. Vaikka olin tämän etukäteen hänelle sanonut, juurikin siksi koska tiesin, ettei hän välitä saako muut nukuttua, kun hän katsoo samassa huoneessa telkkaria äänet päällä ja käy jääkaapilla ja hyppii petini yli ja juoksee ulkona tupakalla. Ketään aikuinen siis ei nuku jos hänkään ei nuku. Minä siis halusin kotiin nukkumaan. Ilmoitin sen hänelle ja sanoin että olin kertonut hänelle jo aiemmin, että lähden jos en saa nukkua. Ei sitä vaan jaksa sellaista rytmiä, että herää kuudelta ja menee nukkumaan yhden kahden aikaan. Hän myös tietää sydämestäni, mutta alkoi kovasti vähättelemään asiaa. Joka loukkasi minua. Itse hän valittaa pienistäkin asioista ja minulle oma terveys vain on tärkeänpää, kuin hänen tv:n katselu ja muut yölliset tekemiset. Me siis lähdimme ja hän meni nukkumaan. Heitimme hänen sukulaiset kotiin ja lopulta pääsimme itsekin kotiin. Toivottavasti hän ymmärtäisi tämän jälkeen ajatella myös muitakin kuin vain itseään.

 Joksus täytyy minunkin vain toimia itsekkäästi, eikä vain ikuisesti myötäillä ja myötäillä. Sitä olen tehnyt jo tarpeeksi elämäni aikana. Kiltti ihminen tulee aina poljetuksi. Olenkin yrittänyt alkaa enemmän pitää puoliani ja sanomaan mielipiteeni, vaikka ne olisivat eriäviä kuin toisten. Liian usein harmittaa kun jää poljetuksi toisten jalkoihin. Rohkeutta ja tervettä itsekkyyttä ja luottamusta omaan itseensä tarvitsisin rutkasti lisää. Pienin askelin tässäkin pitää edetä. Viimeksi, kun olin vakavassa parisuhteessa. Minut poljettiin totaallisesti jalkoihin. Monesti tuntui, etten olisi saanut edes töissä käydä, kun jo epältiin, että pelehdin jonkun toisen miehen kanssa. Se oli todella raskasta aikaa elämässäni. Silloin lihoinkin valtavasti. En välittänyt ulkonäöstäni pätkääkään. Olin vain kotona. Ei haluttanut lähteä mihinkään, kun siitä sai aina ihan hirveästi huutia. Aluksi kyllä menin enemmän, mutta lopulta annoin periksi. Tuntui, kuin olisin ollut vankina omassa kodissa. Lopulta karkasin. Monta kuukautta harkitsin sitä ensin ja sitten kun hyvä hetki tuli, lähdin. Pakkasin kaiken tarpeellisen ja häippäsin. Sen jälkee olenkin saanut rakentaa itseäni henkisesti uudestaan. Vieläkin se nakertaa sisälläni. Kai se ottaa aikaa, että pitkästä suhteesta pääsee kunnolla yli. Rakkautta ei kuitenkaan puuttunut. Toisen kunnioitus kylläkin. 

Lisäravinteita

Olen mennyt ostamaan laihdutuksen tueksi nämä kuvassa olevat lisäravinteet. Saas nähdä onko niistä mihinkään. Tuota buusteria otin heti eilen yhden pillerin. Onneksi en ottanut enempää, vaikka vuorokaudessa suosittelevat jopa kuutta pilleriä. Tuntui että päässä surisi ja huimasi ja huohotutti. Ei ollut hyvä olo. Minulla kun on vielä sydämellä tapana muistutella ylimääräisillä lyönneillä niin ei ollut kivaa. Parasta varmasti antaa kropan totutella pikku hiljaa, eikä kerralla rykäsytä maksimi annosta. Sydän teki muutamia ylimääräisiä lyöntejä eilen, mutta onneksi vain muutamia. Tänään en huomannut mitään, kun otin yhden pillerin ja otinpa jopa toisenkin hetki sitten. Kahdella ajattelin mennä muutaman päivän ja lisätä annosta vähitellen. Ilmoittelen sitten miten kävi! Nyt tuntuu, että tuo kaksi oli ehkä liikaa... Olisi pitänyt malttaa taas.

Juhannuksen jälkeen

Bataatti, porkkana, sipuli, valkosipuli, lanttu ja possu yhdeskoos, mussunmussun




Juhannuksena ( täytyy nyt myöntää ) tuli syötyä hyvin ja epäsäännöllisesti ja myös juotua hyvin ja säännöllisesti. Painoa onnistuin nostamaan lähes 70kg asti yhtenä viikonloppuna! Paino oli siis isompi, kuin tämän blogin aloituspaino. Vähän siitä meni mieli maahan ja ajatus ettei tästä taida tulla yhtään mitään. Kaikki minkä olin saavuttanut heitin hukkaan YHDEN viikonlopun aikana. Nestettä se tietysti kaikki vasta on, mutta ottaa se silti päähän. Sain kuitenkin revittyä itseni kuntosalille ja huomasin, ettei hiki alkanut juosta ollenkaan. Ilmeisesti olin niin tukossa, ettei tullut edes hiki. Nyt pidän huolen, että juon ainakin sen 2 litraa päivässä. Eihän tästä tule muuten yhtään mitään jos elimistö noin jumahtaa. 

Tänään tein pataa ( josta kyllä tuli lähes keittoa ) ruoaksi ja siihen pastaa lisukkeeksi. Helppo ruoka, mutta kauan saa kypsentää. Mitä kauemmin jaksaa odottaa niin sen parempaa tulee. Oli kyllä hyvää, vaikka näin itse sanonkin ;) Meikäläinen kun ei mikään mestari kokki ole.. Mutta kerrakos sitä onnistuukin jossain! Nyt ei tarvinnut edes salaattia väsätä, kun oli niin paljon juureksia. Suosittelen! Sinne kyllä meni nyt grillipiffit, jotka olin ajatellu grillata.. Uhraus oli suuri.

Karitsat

Pakko laittaa vielä kuva näistä söpöläisistä. Nämä olivat syntyneet muutamaa päivää aiemmin. Kovasti olivat pikkuisia ja täriseviä vielä... Äkkiä kyllä vahvistuvatkin. Siellä ne on äidin helmoissa :D

Päiväretki

Oltiin ystävän ja lasten kanssa päiväretkellä. Käytiin Riihipuodissa ja lammastilalla. Oikein mukava retki olikin ja kaikilla hyvä mieli. Ruokailemassa käytiin Riihipuodin lähellä olevassa lounaspaikassa. Hyvää oli, mutta tuli syötyä aivan liikaa. Kauhea ähky tuli. Miten sitä onkin sellainen, että kun maksaa jossain ravintolassa ruuastaan sen tietyn hinnan niin yrittää kaikin keinoin syödä lautasen tyhjäksi. Vähän niin kuin " rahalle vastinetta " ajatuksella. " Kun kerran on maksettu niin syödään nyt sitten koko rahan edestä. " Ja sitten on ihan ähkynä ja pitäisi yrittää jatkaa päivää normaalisti, vaikka mieli tekisi mennä levyksi ensimmäiseen paikkaan jossa se on mahdollista. Tuohon asiaan jos muutosta haluan, niin minulla on vielä kova työ edessä pääni kanssa. Vaikka tiedostin siellä jo lautasen eteen saatuani, että nyt on liian iso annos. " Nyt et kyllä vedä napaas tota kaikkea " Ja mitä minä silti tein? Hyvä etten nuollut sitä lautasta! :/

Laivalla

Eilen tulin sitten sieltä risteilyltä. Laiva oli Viking Linen Crace joka oli todella hieno laiva. Ainakin on nyt menty tälle vuosi tuhannelle noiden risteilyalusten suhteen. Olen käynyt siellä nyt kahteen kertaan ja uuden viehätys oli tällä kertaa poissa. Olihan se vieläkin hieno, mutta en katsellut sitä juurikaan samalla tavalla, kuin viimeksi. Ruokailut oli todella haastavia. Ei tullut syötyä kovinkaan hyvin. Eilenkin söin vain kolme ateriaa, ja muutama lonkerokin tuli otettua. Aamupalalla otin lohileivän jossa oli vihanneksia ja kananmunaa. Kun olin sitä haukannut ihmettelin, mikä siellä maistuu niin oudolta joka ei sovi kuvaan. Muutaman kerran maistoin vielä uudestaan ja aloin tutkia leipää lähemmin. Sieltähän löytyi kauhean paksu kerron smetanaa! Sitä sitten kaavin pois oikein urakalla. Lautasen reunalle tulikin iso kasa sitä valkoista mönjää. Miksi sitä pitää laittaa leipään noin hirveästi? Eihän se enää edes maistu hyvälle, kun sitä on yhtä paljon kuin muita täytteitä yhteensä. Nykyään muutenkin ihmiset haluaisivat syödä terveellisemmin, mutta ainakin laivalla se tehdään ihan mahdottomaksi. Iltapalalla otin juustovoileivän ja siinä oli todella runsaalla kädellä laitettu voita ja neljä paksua viipaletta juustoa. Mikä järki siinäkin taas oli?? Minä ja tyttäreni otettiin juustot pois, paitsi yksi siivu sai jäädä. Lounaalla söin perunamuusia, turskaa ja paistettuja kasviksia. Kasvikset tietysti kierivät öljyssä. Huoh... Olisi pitänyt ottaa omat eväät...

 Ennen laivalle lähtöä lauantaina oli ystävälläni muutto talkoot ja sen jälkeen grillijuhlat. Sielläkin otin muutaman lonkeron. Kääk! Meikäläinen joi sitten kolmena peräkkäisenä päivänä. En sentään kännejä vetänyt mutta kuitenkin. Ei hyvä! Onneksi grillin antimet olivat minun mielestäni ihan perus kotiruokaa ja sellaista mitä sallin itselleni. Nähtävästi sallin mitä vaan, mutta sallin paremmilla mielin ;)

 Punnituksen tein ennen laivalle lähtöä jo sunnuntaina. Tulos oli 67.6kg, johon olin ihan tyytyväinen. Vyötäröltäkin olin taas sentin pienempi, kuin myös tisseistä. Että kai sitä jotain oli tapahtunut ihan hyväänkin suuntaan. Ensi viikon punnitus ei varmasti tuota paljoa mielihyvää, kun on ollut tuo laivamatka ja sitten ensi viikonloppuna tulee juhannus.  Saas nähdä miten sekin menee... Vähän jo pelottaa etukäteen.

Grilliruokaa :D Naminami!